Vuoden 2012 listat, osa 4: ulkomaiset biisit

Se on koittanut. Viimeisen listan aika.

TOP 10 BIISIT/ULKOMAAT

Joulu kolkuttelee jo ovella, tontut kurkkivat ikkunoista ja kiltit lapset voivat hyvinkin saada lahjaksi vaikkapa alla listattuja, timanttisen musiikkimaun kehittymistä edistäviä biisejä sisältäviä levyjä.

Potentiaalisia kandidaatteja ulkomaisten biisien top kymppiin oli monia. Ulkopuolelle jäi ainakin kymmenkunta biisiä, jotka olisivat myös ansainneet paikan kärkikymmenikössä.

Lukijatoiveen mukaisesti tässä lista Spotify-muodossa. Todella vakuuttavat perustelut listan jälkeen.

1. Pet Shop Boys: Leaving

Neil Tennantilla ja Chris Lowella on taito tehdä allekirjoittaneen aivojen musiikkikeskushermoston syviin sopukoihin iskeviä, täydellisiä popkappaleita. Being Boring, FlamboyantBeforeMiraclesMinimalElysium -albumin avausraita kiilaa komeasti tuohon joukkoon.

Leaving on tyylikäs, tarttuva, melankolinen, kaihosurumielinen, tanssittavakin. Lyriikat ovat surulliset, mutta kuitenkin jotenkin toiveikkaat. Ei mitään uutta eikä mullistavaa, mutta silti toimii kuin mikäkin.

Mielettömän hieno biisi.

2. Charles Bradley & The Menahan Street Band: Heart of Gold

Tämä olisi voinut mennä pahasti pieleen. Ajatus kuulostaa hurjalta: pitkän uran James Brown -imitaattorina tehnyt laulaja versioi maailman pyhimpiin lauluihin lukeutuvaa Neil Young -klassikkoa.

Mutta kuinkas kävikään? Versio on mainio, eikä häpeä lainkaan alkuperäisen rinnalla. Vaikka alkuperäinen on toki aina alkuperäinen.

Charles Bradley yhtyeineen vastasi myös yhdestä viime kesän Flow’n parhaista keikoista.

3. Grizzly Bear: Yet Again

Grizzly Bear nousi otsikoihin ulkomusiikillisista syistä yhtyeen jäsenten avauduttua musiikkimediassa indiebändin taloudellisista ongelmista. Bändin olisi suonut nousevan otsikoihin myös musiikillisista syistä, sillä Shields -levy on oikein hyvä.

Yet Again on mainiota melodista retroilua ja loppusoiton psykedeelinen häröily piste i:n päälle.

4. Frida Hyvönen: Terribly Dark

”I put myself on fire if I find a spark”. Siinä lause, jota tämän biisin kuultuaan huomaa hyräilevänsä. Terribly Dark on hävyttömän tarttuva ja tyylikkään dramaattisesti 80-luvun tanssipopille niiaava kappale.

5. Soulsavers: Just Try

Soulsavers teki vuoden parhaan levyn. Suosikkibiisi vaihtelee melkeinpä kuuntelu kuuntelulta, mutta tällä hetkellä Just Try iskee parhaiten.

6. Corinna Rose & The Rusty Horse Band: Green Mountain State

Green Mountain State kisaa tiukasti Soulsaversin Just Tryn ja Bat For Lashesin Lauran kanssa listan raukeimman kappaleen tittelistä. Laulu, jossa on jotain hienon seesteistä ja vangitsevaa.

Biisi jäi mieleen maanmainiosta Take This Waltz -elokuvasta. Kannattaa tsekata.

7. Jessie Ware: Running

Jessie Ware on vuoden hypetetyimpiä artisteja, eikä aivan suotta. Parhaimmillaan hyvin paljon Saden mieleen tuova meininki toimii hyvin. Kuten tässä Running -singlessä.

Tästäkin tulee puoliväkisin mieleen sana tyylikäs.

8. Muse: Panic Station

Hävytön biisi! Matt Bellamy ja kumppanit paahtavat kieli keskellä suuta kappaleessa, joka lainaa poljentonsa Another One Bites the Dustista ja tuo jollain erittäin oudolla ja täysin selittämättömällä tavalla – jota en itsekään käsitä – mieleen Johnny Cashin Ring of Firen. Todella outo mielleyhtymä, tiedän, mutta en vaan voi sille mitään.

Musen The 2nd Law -levy oli ensikuunteluilla hämmentävä avaruuseepos, mutta sitten väkevät Queen-vaikutteet alkoivat ensin hymyilyttää ja sitten naurattaa. Panic Station on levyn paras ja hauskin biisi.

9. Benjamin Gibbard feat. Aimee Mann: Bigger than Love

Death Cab For Cutie on kamalasta nimestään huolimatta parhaita bändituttavuuksia tämän vuosituhannen puolella. Nokkamies Ben Gibbardin ensimmäinen sooloalbumi ei vakuuttanut kokonaisuutena, mutta tämä iki-ihinan Aimee Mannin kanssa tehty duetto on oikein hyvä popbiisi.

10. Bat For Lashes: Laura

Pelkistetty, vaikuttava, kaunis. Laura on vuoden hienoimpia biisejä. Bat For Lashes pääsi yllättämään isosti The Haunted Man -levyn ensisinglellä, joka ei ollutkaan Danielin menestysreseptiä tarkoitushakuisesti toistavaa elektroindietä. Se oli jotain ihan muuta.

Listan viimeinen hidas. Tätä kelpaa tanssia kaulatusten mielitiettynsä kanssa.

Mainokset