Kun katse lasittuu

Kävin lounaalla ystävän kanssa. Päivänpolttavien puheenaiheiden ja kuulumisten vaihdon jälkeen keskustelu kääntyi täysin yllättäen musiikkiin. Tai no niin no. Eipä siinä mitään yllättävää ollut.

Ystäväni kysyi, että onko olemassa sellaista kappaletta tai yksittäisessä kappaleessa sellaista hetkeä, jonka aikana tuntuu että aika pysähtyy, katse lasittuu kaukaisuuteen ja silmät tuntuvat väkisin kostuvan.

Jos en olisi näinkin karski ja miehinen mies, joka ei juuri mistään juuri koskaan liikutu, olisin vastannut tämän olevan juuri sellainen kappale.

Ja niinhän minä oikeasti vastasinkin. Johnny Cashin postuumisti vuonna 2006 julkaistulta American V: A Hundred Highways -levyltä löytyvä coverversio Gordon Lighfootin 1970-luvun alun If You Could Read My Mind -hitistä iskee syvälle tunnehermoston sopukoihin.

Se tulee iholle. Saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Nostaa karvat pystyyn. Saa katseen lasittumaan ja vedet nousemaan silmiin.

Mutta miksi?

Siihen on yksi syy: Cashin haurastakin hauraampi tulkinta. Toisessa säkeistössä miehen ääni murtuu, särkyy ja lähestulkoon korisee. Eletty elämä kuuluu sanojen artikuloinnissa, painotuksissa, pienissä henkäyksissä ja niissä hetkissä, joissa miehen ääni murtuu ja pysyy hädin tuskin kasassa.

American V: A Hundred Highways -levyn nauhoitukset tehtiin viimeisinä kuukausina ennen Cashin kuolemaa 71 vuoden iässä syyskuussa 2003. Rick Rubinin tuottaman American-sarjan viidennen osan jälkeen julkaistiin vielä kuudeskin, American VI: Ain’t No Grave, mutta pakahduttavimmat, hienoimmat ja hauraimmat hetket oli jo julkaistu sarjan viidellä ensimmäisellä osalla.

Monissa American V: A Hundred Highwaysin kappaleissa kuuluu ja tuntuu elämänsä päätepysäkkiä lähestyvän miehen ääni.

Erityisesti se kuuluu muutamia rivejä ylempää löytyvässä laulussa.

Mainokset