Erittäin hyvä, ei täydellinen

The Nationalin uusi albumi Trouble Will Find Me julkaistiin reilu viikko sitten.

Se ei petä. Se vastaa kyllä korkeisiin odotuksiin, mutta ei kuitenkaan täysin.

Trouble Will Find Me jää National-levyjen kärkikolmikon ulkopuolelle. Sillä on tosin ajan kanssa mahdollisuudet hiipiä Alligatorin ohi. Paremmuusjärjestys tällä hetkellä:

1. Boxer2. High Violet3. Alligator4. Trouble Will Find Me5. Sad Songs for Dirty Lovers6. The National.

Unohtamatta ikinä TIETENKÄÄN Santa Claran, Wasp Nestin ja About Todayn kaltaisia albumien ulkopuolisia majesteettisuuksia.

Trouble Will Find Men kolmetoista kappaletta ovat Trouble Will Find Men ongelma.

Levy on ylipitkä. Hyvä, mutta ylipitkä.

Laulaja Matt Berningerin matala boheemibaritoni saa jälleen pauloihinsa ja bändi (Berninger, levyn tuottaneet Dessnerin kaksoset Bryce ja Aaron sekä Devendorfin veljekset Bryan ja Scott) soi tyylitajuisesti. Etenkin Bryan Devendorfin kekseliäs rumpalointi jaksaa edelleen ihastuttaa.

Mutta. Jos albumin olisi tiivistänyt yhdentoista biisin mittaiseksi, kokonaisuus olisi tiiviimpi eikä levyltä nyt hetkittäin huokuva raskassoutuisuus häiritsisi.

Mutta. Mitkä kappaleista olisin sitten tiputtanut levyltä pois? Tällä hetkellä biisit numero kymmenen ja kaksi.

1. I Should Live in Salt

Avausbiisi, joka ei aukea heti aiempien levyjen avausbiisien tavoin. I Should Live in Salt aukeaa hitaammin, johtuen osin kappaleen nykivästä tahtilajista, joka koukuttaa.

Berninger laulaa normaalia korkeammalta ja näin tehdessään tuo Trouble Will Find Men pian suorinta tietä iholle.

Kuunnellessa olo tuntuu pakahduttavalta. Edellisten levyjen avausraidoista Fake Empire tuntui muinoin ensikuuntelulla vähän samalta, Terrible Love ei.

YOU SHOULD KNOW ME BETTER THAN THAT.

2. Demons

Trouble Will Find Men ensimmäinen singlejulkaisu ei vakuuttanut ensikuulemalta, mutta muutaman kuuntelun jälkeen etenkin C-osan huipentavat, jopa hieman humoristiset säkeet…

When I walk into a room
I do not light it up
Fuck!

…ja viimeiseen kertosäkeeseen duurista dramaattiseen molliin muuttuva sävellaji peittosivatkin Berningerin monotonisen laulumelodian.

Silti, Demons ja I Need My Girl ovat Trouble Will Find Men heikoimmat lenkit. Tämän kappaleen olisi voinut jättää levyltä pois.

Levyn kaksi ensimmäistä biisiä ovat kuin esileikkiä ja valmistautumista. Mihin?

3. Don’t Swallow the Cap

Tähän. Annie Clarkin eli St. Vincentin laulamat taustat tuovat oman säväyksensä Trouble Will Find Men toisena ennakkomaistiaisena kuultuun kappaleeseen.

Biisi on kova. Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, se on kuin Boxer-levyn helmen Brainy vähän iloisempi serkkupoika. Vertaus on hölmö, mutta kappale todella hyvä.

Don’t Swallow the Cap on täynnä The Nationalin nopeatempoisemman materiaalin tavaramerkiksi muodostunutta levotonta kaihoa.

Myös sanoituksessa.

I'm not alone / I'll never be
Into the bones / I'll never grieve
And if you want / to see me cry
Play Let it Be / or Nevermind

4. Fireproof

Pakahduttavaa kaihoa pelkistetymmässä muodossa. Mitkä lyriikat. Mikä tunnelma.

You keep my secrets / and I keep none
Wish I could go back / and keep some
It's fireproof / Nothing breaks your heart
It's fireproof / It's just the way you are

5. Sea of Love

Pakahduttava kaiho jatkuu. Sea of Love rullaa eteenpäin kuin riivattuna. Tämä kappale toimii kaikessa vimmassaan keikalla takuuvarmasti.

Fireproofissa sanoituksessa erisnimirooli oli varattu JenniferilleSea of Lovessa lauletaan naiselle nimeltä Jo.

Hey Jo
Sorry I hurt you, but
They say love is a virtue
Don't they?

6. Heavenfaced

Sea of Loven vimman jälkeen Trouble Will Find Me huutaa tilanteen rauhoittamista. Heavenfaced hoitaa homman.

The Nationalin jäsenet ovat kertoneet haastatteluissa levyn kappaleiden käsittelevän muun muassa kuolemaa.

Because we'll all arrive / in heaven alive
We'll all arrive

7. This is the Last Time

Matt Berningerillä on taito muotoilla parisuhteista kertoviksi tulkittavat lyriikat hienosti. Hän saa niihin piilotettua paikoin kryptistäkin ironiaa, jonka tärkein tulkinta rivien välissä on se, että eivät ne asiat ole aina niin vakavia.

Eiväthän ne olekaan. Joskus niihin vain uppoaa – kuin suohon.

Oh, but your love is such a swamp
You don't think before you jump
And I said I wouldn't get sucked in

Oh but your love is such a swamp
You're the only thing I want
And I said I wouldn't cry about

This is the Last Timen hienoin hetki koittaa kappaleen kääntyessä loppusoittoonsa, jossa Berninger laulaa vailla ironian hiventä ajatuksista, joita ei saakaan noin vaan pois päästä. Sharon van Ettenin taustalaulu kruunaa kappaleen.

Tunnelmanvaihdos tuo mieleen Sad Songs for Dirty Lovers -levyn uljaan avauskappaleen Cardinal Song.

Jenny, I am in trouble
Can't get these thoughts out of me
Jenny, I'm seeing double
I know this changes everything

8. Graceless

Trouble Will Find Men oma, rivakkatempoisempi Apartment Story. Rumpali Devendorfin kekseliäs ja hyperaktiivinen rumputyöskentely pääsee oikeuksiinsa nopeammissa tahtilajeissa.

Kuten muiltakin The Nationalin levyiltä, myös uutukaiselta paljastuu koko ajan lisää jännittäviä yksityiskohtia – niin sovituksista, sanoituksista kuin soitto-osastostakin.

Grace
Put the flowers you find in a vase
If you're dead in the mind it will brighten the place
Don't let them die on the vine, it's a waste

9. Slipped

Levyn huomaamattomimpia kappaleita. Rauhoittaa Heavenfacedin tavoin. Huomaamattomuus katoaa, kun tutustuu biisin tekstiin.

Laulu, joka avautuu hitaasti ja jossa Berningerin mustahko huumori kukkii.

I'm having trouble inside my skin
I try to keep my skeletons in
I'll be your friend and a fuck up and everything
But I'll never be
Anything you ever want me to be

I keep coming back here where everything slipped
But I will not spill my guts out

10. I Need My Girl


Kuten jo totesin, Trouble Will Find Me on ylipitkä levy. I Need My Girl on toinen kappale, joka jää etäiseksi eikä kosketa juuri millään tavalla.

11. Humiliation

Lopun ajan tunnelmia. Humiliation palauttaa tyhjäkäynniltä tuntuvan I Need My Girlin jälkeen albumin raiteilleen avaamalla kolmen biisin loppuhuipennuksen.

Tunnel vision lights my way
Leave a little life today

Nämä kolme viimeistä kappaletta ovat takuuvarmaa, väkevästi kaiho-osastolla operoivaa The National -laatua.

12. Pink Rabbits

Trouble Will Find Me huipentuu kahteen raukeaan, kaihoisaan, hieman surumieliseen mutta silti jollain oudolla tavalla optimistiselta tuntuvaan lauluun. Pink Rabbits ensin.

Pakahduttavaa tunnetta. Kappaleen viimeiset lauseet hätkähdyttävät surumielisyydessään, on kyse sitten erosta tai kuolemasta.

You said it would be painless
It wasn't that at all

13. Hard to Find

Hiljaiseksi vetää. Matt Berningerin pieni pilke silmäkulmassa huipentaa levyn toiseen nationalmaiseen levynpäätösbiisiin. Mies laulaa avausraita I Should Live in Saltin tavoin normaalia korkeammalta.

Kylmät väreet. Iholla. Ei voi mitään.

Huikea päätös levylle.

They can all
Just kiss off into the air

Lopputulos?

Kolme ja puoli tähteä. Kolmentoista kappaleen kokonaisuus on raskas. Pituus nielaisee yhden kokonaisen tähden pois arvosanasta.

Muutaman tyhjäkäynniltä tuntuvan biisin verran tiiviimpänä pakettina Trouble Will Find Me voisi jopa kiilata itsensä aivan Boxerin kantaan parhaasta National-levystä puhuttaessa.

Mutta näin tällä kertaa. On kuitenkin täysin mahdollista, että tämä levy on vuoden 2013 päättyessä henkilökohtaisten suosikkien kärkijoukossa.

Mainokset